Tänään Vitikaisen Tiian hugella.
Rata oli taas melko haastava ohjaajalle.. Olisi pitänyt liikkua enemmän mutta kun koirassa on vauhtia niin paljon niin jään itse helposti passiiviseksi.. Pitää siis ollaa vähä eleinen mutta ohjata raivolla ;)
Valssit ja niistot mun on tehtävä tosi voimakkaasti ja kerrottava koiralle että ymmärrätkö ettet tule yli vaan jarrutat..
Puomilla ylösmenoissa otti 2 hyvin ja 1 jäi kuulemma melkoisen hilkulle joten ajattelin kuitenkin vahvistaa vielä erillisenä lapulla. Nyt ei yrittänyt rynniä läpi niin kuin viimeksi :)
Keppien haku avokulmasta taas vaikeaa mutta parani kokoajan. Yhdellä kerralla meinasi jättää viimeisen välin tekemättä, mutta korjasi "paikaltaan" eli ei tarvinnut aloittaa alusta vaan pujotteli uudella käskyllä loppuun.
Itse olin tänään tosi huono.. Liikuin huonosti ja olin koko ajan myöhässä.. No onneks tää agility on sellainen laji missä odottaa vaan innolla seuraavaa kertaa eikä tee mieli lyödä hanskoja tiskiin.. Annen filosofian mukaan se johtuu siitä että agilityssä keho tuottaa endorfiinejä ja tokossa pelkkää adrenaliiniä :D Maanantaita odotellessa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti